Brownies-keksit

Vuosia hyllyssäni lojunut suklaaleivonnaisiin ja muihin suklaisiin herkkuihin erikoistunut kirja  (Jennifer Donovan; Suklaa: 365 vastustamatonta makuelämystä) pääsi viimeinkin käyttöön. Tähän asti olen käyttänyt kirjasta vain erästä suklaamuffinsi resptiä. Viimein tajusin, että kirjassa tosiaan on 354 muutakin resptiä :D

Browniesit tuntuivat sopivalta tavalta laajentaa repertuaaria, mutta pähkinäallergisena ja liian ison pellin omistavana respti muokkaantui Mustavalkoisista suklaabrownieista Suklaisiksi brownies-kekseiksi. Siispä esittelenkin tässä oman versioni:

Brownies-keksit

50 g voita

1 dl öljyä

2 rkl kaakaojauhetta

3 1/3 sokeria

2 munaa

1 tl vaniliinisokeria

2 1/2 dl vehnäjauhoja

100 g tummaa suklaata

1. Rouhi suklaa ja keksit. Keksien rouhiminen onnistuu helpoiten laittamalla keksit muovipussiin ja rullailemalla ne kaulimen avulla pieniksi.

2. Kuumenna voi, öljy, kaakaojauhe ja sokeri kattilassa kunnes voi sulaa. Siirrä jäähtymään.

3. Vatkaa munat kevyesti.

4. Sekoita kaikki ainekset keskenään esimerkiksi puulusikalla.

5. Kaada taikina vuokaan/uunipellille (n 35 cm x 26 cm) leivinpaperin päälle ja paista 180 asteessa 15-20 min. Paistos saa jäädä keskeltä hieman pehmeäksi.

6. Anna jäähtyä ja leikkaa Brownies-levy sopivan kokoisiksi paloiksi.

Oikein hyviä olivat sanoo kolmehenkinen raatimme. Kaksin kertainen taikina tai pienempi vuoka olisi todennäköisesti muuttanut leivoksen Brownieksi, mutta itse ihastuin tähän keksi versioon ^^

PS. Tuoreet Brownies-keksit maistuvat todella hyviltä vanilijajäätelön kera.

Kampanisuja

Lapista kun olen kotoisin olen jo pienenä päässyt maistelemaan kampanisuja. Nyt päätin ensimmäistä kertaa tehdä nisuja itse, vaikka olenkin aina kuvitellut kampanisujen olevan vaikeita valmistaa.

Reseptin löysin Valion sivuilta. Ajatuksenani oli tehdä kokeilumielessä vain puolikas taikina, mutta luonnollisesti humpsautin seokseen normaalin määrän sokeria ja huomasin tämän liian myöhään. Makeutta ei siis minun tekeleistäni puuttunut :D Nisujen rakenne oli melko rapsakka ja jopa keksimäinen. Siitä syytän tuplasokeria.

Suosittelen kokeilemaan ja olemaan tarkempi mittojen kanssa :) Olivat helppoja ja kohtuullisen nopeita tehdä.

Junan ikkunasta nähtyä

Oulun lähellä näin junasta tämän hienon origami-lintu-maalauksin koristellun rakennuksen. Piristi aamuani, joka oli alkanut jo klo 05:00 :D

Kesä tulee

Muutama varma merkki kesän lähenemisestä:

Kävelykadun narsissit

Kauppatorin jäätelöratikka

Tienvarsien leskenlehdet

Verenluovutus

Mietinpä tuossa, että tekisinkö hyvän teon ja menisin luovuttamaan verta nyt kun olen piikkikammostani parantunut. Kävi ilmi, etten kelpaa luovuttajaksi. Insuliinin käyttö estää verenluovuttamisen kokonaan.

No eiipähän tarvitse sitäkään koskaan kokeilla. Täytyneen keksiä toinen tapa parantaa maailmaa.

Mutta käykää te muut ja pelastakaa ihmishenkiä! Verestä on aina pulaa.

Tästä SPR:n Veripalvelun sivuille.

Aution saaren ääni

Tavoistani poiketen halusin pelata tietokonepeliä kuultuani Dear Estheristä. J markkinoi peliä minulle luettuaan siitä PC Gamerista. Avainsanoina toimivat: "tavallisuudesta poikkeava", "tunnelmallinen" ja "siinä ei tarvi ampua mitään".

Peli tempaisi mukaan omaan taitavasti luotuun maailmaansa heti ensi silmäyksellä. Illan hämmärässä miesääni lukee kirjettä, joka on osoitettu Estherille, aallot lyövät rantakalliota vasten ja tuuli tuivertaa navakasti mereltä. Pääsen aloittamaan seikkaluni aution oloisella saarella. Pohdin, millainen mies on kirjoittanut kirjeen ja mitä kaikkea hänelle on mahtanut tapahtua.

Tarina etenee pelaajan tutkiessa saarta. Aurinko laskee ja kuu nousee. Mies kertoo repaleita jostain, ehkä elämästään. Melkein hukkaan itseni saareen ja sen arvoituksellisuuteen.

Dear Esther on visuaalisesti upea. Jokainen ykstyiskohta on toteutettu tarkasti ja saaresta huokuu mystisen kolkko aura. Pelin äänimaailma antaa oman panoksensa saaden maailman kuulostamaan surumieliseltä ja menetetyltä. Pelkään jopa hieman, mitä tuleman pitää tarina palasten auetessa.

Kyseessä on hetki tai kokemus. Kenties sitä voisi jopa kutsua novelliksi. Varsinaista pelaamista Dear Esther ei vaadi eli ampua tai juosta ei tosiaan tarvitse. Ehkäpä juuri siksi tämä peli sopi minulle. Suosittelen lämpimästi muillekin :)

Pääsiäismuffinsit

 

Pääsiäisen kunniaksi leivoin ruispuolukka-muffinseja. Ohje löytyi Katariinan keittiössä -blogista. Ohjeen ruisleseet korvasin kokonaan ruisjauhoilla. Sen seurauksena taikinasta tuli hieman liian jähmeää, mutta valmiit muffinsit olivat silti rakenteeltaan ja maultaan hyviä :) Paremman taikinan olisi varmaan saanut joko lisäämällä maitoa tai vähentämällä vahnäjauhon määrää.

Koristelin muffinit teemaan sopiviksi kermavaahdolla, pääsiäisrakeilla ja nopparelleillä.

Bloglovin' -kokeilu

Nettisurfailun tuloksena törmäsin Bloglovin' sivustoon ja innostuin kokeilemaan. Vaikuttaa ihan kätevältä tavalta seurata blogeja. Ei kun kokeilemaan! Sivupalkista löytyy "Seuraa tätä blogia" -painike. Sen avulla voit liittää blogini seurattaviisi Bloglovin'ssa :)

Kasvakaa!

Siinä se on. Parvekepuutarhan alku nimittäin.Kasvamassa on vasemmalta takaa alkaen basilikaa, punahattua, paprikaa, sitruunamelissaa, minttua ja lyhtykoisoa. Toistaiseksi mintun alut ovat heiveröisä eikä lyhtykoisossa ja punahatussa ole näkynyt mitään. Basilika, sitruunamelissa ja parika sen sijaan jaksavat hyvin ^^

Suunnitelmissa on kasvattaa parvekkeella myös erilaisia salaatteja ja retiisejä. Haaveilen kieltämättä myös miniporkkanoista ja tillistä, mutta tila kuulemma loppuu jossain vaiheessa kesken. Ampeelitilan aion täyttää ampelimansikalla. Toisaalta myös kirsikkatomaatit voisivat olla kiehtova vaihtoehto...

Viikko Ranskassa

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin vierailin Ranskassa viikon verran maaliskuun puolessa välissä. Kyseinen reissu oli sekä minulle että matkaseuralleni ensimmäinen reissu Ranskaan, joten jännää oli. Reissun mielenkiintoisuutta lisäsi se, että mulla todettiin ykkös tyypin diabetes vain pari viikkoa ennen reissuun lähtöä. Pistämisrutiinien ja hiilarien arpomisen opettelu oli ehkä hieman vaiheessa vielä silloin (no okei on vähän vieläkin). Ja koko ajatukseen totuttelukin oli vielä alkuvaiheessa. Mutta eihän sitä valmiiksi varattua ja odotettua matkaa peruakaan voinut :D

Reissu oli upea, vaikka Pariisissa olikin liikaa turisteja joka nähtävyydellä eikä kukaan tuntunut hostellin ulkopuolella puhuvan englantia. Ranska kylpi keväässä, auringossa ja kukkivissa puissa.

Päiväksi saimme Pariisiin ja myöhemmin muutamaksi päiväksi Roueniin ranskankielentaitoisen oppaan ihanasta siskostani ^^ Rouen on hieno kaupunki. Sen historiaa värittää Jean d'Arc, joka poltettiin roviolla juuri Rouenissa.

Rouenin kuuluisa kello

Torni, jossa Jean d'Arc oli vangittuna

Macaron-leivokset

Käydessäni Ranskassa ihastuin macaron-leivoksiin. Niiden suloiset, iloiset värit hurmasivat minut täysin, joten herkkuja olisi saatava ihasteltavaksi myös Suomessa :)

Tältä niiden kuuluisi näyttää

Macaron-googlailun tulemana löysin useita ohjeita, päivittelyjä leivosten teon vaikeudesta ja muutamia kuvia täysin epäonnistuneista leivoksista. Uhkakuvista huolimatta valitsin aloitusreseptikseni Maku.fi-sivustolta löytämäni version. Sivustolta löytyvät kommentit kyllä haukkuivat reseptiä huonoksi, mutta päätin ignorata nuo turhat äkinät. Manteli-allergisena korvasin mantelijauhot vehnäjauhoilla. Koska kyseessä oli pelkkä kahdelle hengelle suunnattu kokeiluerä tein vain kolmasosan taikinasta.

Päätökseni pienentää taikinaa hankaloitti hieman vesisokerisiirapin keittoa eikä siirappia tarvinnut kiehuttaa yhtä kauaa kuin ohjeessa sanottiin. Maagisesti onnistuin osittain jäähdyttämään siirapin ennen lisäämistä taikinaan. Seurauksena leivoksiin syntyi vallan kummallisia pieniä läpinäkyviä sokeripalleroita.

Ulkonäössä olisi ehkä ollut hieman parantamisen varaa, mutta maku oli hyvä. Vehnäjauhoja olisi voinut laittaa hieman vähemmän (alle 1/2 desiä kolmasosataikinaan), mutta oikein maukkaita silti olivat. Täytteinä toimivat vadelmahillo ja sitruunamehulla maustettu tuorejuusto.

Ensi kerralla värjään macaronini kivoiksi vaikkapa mustaherukka- tai vadelmamehulla. Ja kokeilen Valion resptiä, joka ei vaadi siirapin keittoa :D

Räpellyksen lopputulos ja teetä

Miksi taas uusi blogi?

En ehkä päivitä entisiäkään blogejani, mutta olen taas vakaasti päättänyt ryhdistäytyä. Olen erityisen ihastunut "Täysin fiktiivisen olennon" nimeen, mutta en pystynyt siirtämään ko. blogia uuteen google-tiliin, joten seurauksena on jällee uusi blogi. Hehee.

Tervetuloa seuraamaan elämää, ruokaa ja elokuvia!